Kaksi kuukautta ilman minkäänlaista eloa blogissa, hirveää. Uuden vuoden kunniaksi olen päättänyt olla hieman jaksavaisempi blogipäivitysten kanssa. Uuden elämän aloittakoon hehkutus aina yhtä ihanasta Tukholmasta, jonne pakenimme neljän hengen aikuisporukalla jouluvalmistelukiireitä. Ilma oli viileä, mutta jouluinen tunnelma niin lämpöinen.

Ajattelin kerrankin valmistautua reissuun hakemalla netistä keskustassa olevia kangas- tai käsityökauppoja, mutta hyvin huonosti löytyi mitään. Päämäärättömän haahuilun tuloksena törmäsimme askartelijan paratiisiin, Panduro hobby -nimiseen askartelukauppaan. Ah mikä valinnan vaikeus, hyllykaupalla tarvikkeita ja meikäläiseen hintatasoon vielä aika edulliseenkin hintaan. Monikymmenpäinen kassajono ei kuitenkaan aiheuttanut riemunkiljahduksia kanssamatkustajissa, joten piti tyytyä vaan haaveilemaan. Onneksi nettikauppa on auki ympäri vuorokauden ja paksut katalogit luettiin hiirenkorville jo paluumatkalla eli takaisin pitää mennä.

Sielun ravinnon kartuttaminen on jäänyt vähän vähäiselle reissuillamme, sillä pääasiassa on keskitytty kauppojen hyvinvoinnin tukemiseen. Djurgården on aiemmin vaan siintänyt taivaanrannassa, mutta nyt kuljimme kuin ankat jonossa kohti Vasa-museota.  Ei voi sanoa, että museo olisi aiheuttanut mitään suuria väristyksiä ennakolta, mutta yllätys oli kyllä positiivinen. Kokonainen sotalaiva rahdattuna museoon on loistava todistus länsinaapurin itsetunnosta, meikäläiset olisivat ihan hissukseen laivasta, joka upposi satama-altaaseen neitsytmatkallaan.

Pari tuntia oli aivan liian lyhyt aika monikerroksiseen museoon tutustumiselle eli joskus tulevaisuudessa täytyy mennä oikein ajan kanssa. Ja kun kerran sinne saakka päästään, voisi vaikka käydä Junibackenissa ja Gröna Lundissakin.  Siihen saakka viihdytään vaan Ikean Smålandissa.