Pikaisena värkkäyksenä syntyi eilisiltana tyynynpäälliset olkkarin sohvatyynyihin. Kyllästyin pesemään jatkuvasti valkoisia tyynynpäällisiä, enkä saanut niitä enää laitettua takaisin viimeisen pesukerran jälkeen. Sohvan reunalla keikkunut kettu-tyyny oli siirtynyt salakavalasti koristeesta käyttöesineeksi, joten uudet tyynynpäälliset oli saatava aikaan. Jostain kierrätyskirjasta jossain kirjakaupassa selaillessani olin bongannut ajatuksen neulepaidasta tehtäviin tyynynpäällisiin. Harmi, kun en ehtinyt vimmassani napata kuvaa aihiosta eli kirpparikassista kaivetusta veromodaneuleesta, joka oli jo paikoin nyppyinen ja ainakin ihan väärää mallia mulle. Toiseen tyynyyn yhdistin etu- ja takakappaleen ja toiseen molemmat hihat. Takakappaleeksi päätyivät mustan trikoopaidan maalliset jäänteet. Reunaan siilinauhaa pätkä ja sohvalle mars!

Eli ompelin neulokseen epätaisaisin välein vekkejä, jolloin pinnasta tulee ryppyinen. Jos löytäis jostain kaunista neulosta, niin voisi ihan keskittyä tekemään kunnolla, nyt mittailin lähinnä silmämääräisesti kappaleita. Lisäksi toiseen tyynyyn tein ensin liian harvaan vekit, jonka jälkeen jouduin tunkemaan väleihin pieniä vekkejä. Tyynyjen koko on noin 30x30cm, mikä oli hihoista maksimi toteutettavissa oleva leveys.

Kettu-tyynyn on tehnyt rakas mummoni meille häälahjaksi ja on minulle siksikin hyvin tärkeä käsityö. Tyynyn tarvikepakkaus löytyy Suomen käsityön ystävien sivuilta. Tykkään kyseisillä sivuilla erityisesti Rut Brykin lintuaiheisista tyynyistä, jotka mummo myös teki joskus jollekin lahjaksi. Mummolla on hyvä maku!