Lisää opetuksia käsityösaralle: kun inspiraatio iskee, tulee painaa jarrua hetkeksi ja miettiä järjellä. Jos olisin Citronin kanssa sen tehnyt, olisin välttynyt suurelta ärsyyntymiseltä ja tuplantekemiseltä. Mutta tässä siis versio I, valkoinen Citron-huivi.

Malli: Citron shawl, Knitty Winter 2009

Puikot: 4mm

Lanka: Schoeller&Stahl Wollfrauen (100% merinovilla), menekki noin 75g

Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty Malabrigo baby lace merino -lankaa, josta en ole löytänyt kuin pelkkää kehua ja ylistystä. Suomen verkkokaupoista löytyi lähinnä epätyydyttäviä värejä, vaikken oikein edes tinenyt mitä väriä hain. Soittokierros lähialueen lankaliikkeisiin paljasti, ettei lankaa ole myynnissä ja lisäksi tyyliin "ei kannata ottaa myyntiin, kun ei se ole niin erikoista" tai "värit ovat kuvissa hienoja, mutta luonnossa kaikki pelkkää ruskeaa". Polkasin siis paikanpäälle lankakauppaan ja tulin ulos kaupasta typertyneenä "ihanyhtähyvän" merinovillalangan kanssa. Jo siinä vaiheessa tiesin, että metsään menee, mutta pakko oli aloittaa. Lanka oli tähän ihan liian "kiinteä" ja kovapintaista ja huivista tuli odotusteni vastaan liian muhkea.  Huivi kaulassa näytin jättimäiseltä korvasieneltä, joka voi pahoin, kirkas valkoinen ei vaan sovi mulle. Lisäksi jo tekiessä mua alkoi ärsyttää lisäyskohdissa näkyvät reiät, mutta googlettaessani huomasin myös muille käyneen samoin. Ärsyttävää silti.

Mokasin myös pingotuksessa, eihän tällästä huivia saa litistää. Mutta kun yläreuna meni kaksinkerroin ennen pingotusta eikä oiennut sittenkään.

 

Huivi sai onneksi pikapikaa uuden rakastavan kodin ennen hautautumistaan huivihyllyyn. Koska jos jostain ei tykkää, niin ei sitä tule sitten pidettyäkään. Jossain puolivälin kohdalla laitoin Malabrigon tilaukseen englannista. Olis pitänyt tehdä se jo heti kärkeen, saapumiseen meni kuitenkin vaan vajaa viikko.

(olikohan mulla kevättä rinnassa, kun tilasin tollasen värin. Jaiks)