Projekti langanlopuille loppu sai syksyllä jatkoa lasten lapasten muodossa. Rohkenin laittaa lasten lapasiin Noron lankoja kaksinkertaisina, eikä ne nyt niin kauhean huonoksi ole menneet. Sen sijaan olen pettynyt seiskaveikan kykyyn pysyä kakaroiden matkassa, lapaset levenee lapion kokoisiksi ja lyhenee niin että ranteet vilkkuu. Vai pitäisikö kutoa etukäteen lapset tosi kapoisiksi ja pitkiksi?

Lanka: 7 veljestä ja Noro Kureyon sock yarn kaksinkertaisena
Silmukkamäärä: hatusta
Puikot: 3½ mm

Harmaisiin lapasiin kotin estää löpsähtämistä tekemällä resoriin kierrettyjä silmukoita, mutta ei se paljoa auttanut. Kaksikertaisena kutoen Noron värijuoksut oli kaksinkertaisen ihanat, tykkäsin kovasti. Näitä vois tehdä lisääkin.

Syksymmällä sain vihdoin aikaiseksi ottaa työn alle kummitytön paripuolen sukan, jonka olin antanut lahjaksi, öööö, jouluna 2009. Eli ne valmistuivat 1½ vuotta aiottua myöhemmin, piti vähän jatkaa varpaista, kun jalka oli päässyt kasvamaan. Mutta tästä siis kuvastaa vastenmielisyyteni perussukkaa kohtaan. Niin perushuttua.